Mitä on katukuvaus?

Katukuvaus on luonteeltaan yhdistelmä dokumentti- ja taidevalokuvaa. Ei ole tarkkaa katuvalokuvan määritelmää, vaan se ikään kuin täyttää journalistisen valokuvan ja taidevalokuvan väliin jäävän harmaan alueen. On olemassa journalistisesti ja dokumentaristisesti arvokkaita katuvalokuvia, mutta toisaalta löydät helposti myös taiteellisia dokumenttikuviakin! Se on jotain tältä väliltä ja molempia yhtä aikaa.

Katukuvaus toki kertoo ajan hengestä, joten dokumenttiaspekti kulkee katukuvauksessa helposti mukana automaattisesti. Jos kuvassa on ihmisiä, näet kuvasta kyseisen aikakauden muodin virtauksen. Jos kuvassa on rakennuksia, näet kuvassa kuluvaa ja mennyttä arkkitehtuuria. Jos kuvassa on graffiteja, voit olettaa kuvan otetun aikaisintaan 80-luvulta. Jollakin tasolla valokuva on tyylistä riippumatta aina aikansa tuotos, mutta katukuvauksessa tämä korostuu erityisesti.

Katukuva on aina ottajansa kuva ohikiitävästä maailmasta, mutta parhaimmillaan se resonoi katsojassa vielä vuosikymmentenkin kuluttua. Olet eittämättä nähnytkin joitain ikonisia katukuvia vuosien varrella, samaan tapaan kuin olet nähnyt jo koulun historiankirjoissa ikonisia journalistisia otoksia. Katukuva on mielestäni aina hetken kuva. Cartier-Bressonia mukaillakseni: katukuvassa yhdistyy sulkijanräpäyksessä paitsi visuaalinen, myös psykologinen elementti todellisista ihmisistä elämässä elämäänsä ilman maskia.

Visuaalinen elementti noudattaa usein luonnollista kaaosta fibonaccin lukuineen kultaisessa leikkauksessa, sekä miellyttävällä valon ja varjon kompositiolla, mutta psykologinen elementti voi jäädä kuvatessa helposti unhoon. Toisaalta on aivan toinen kysymys, voiko psykologista elementtiä lähteä tietoisesti edes hakemaan. Ehkä se on jotain mikä muodostuu flow-tilan alitajuisessa hetken kokemuksessa itsekseen ajattelematta, ja huomaat sen vasta myöhemmin kuvia kehittäessäsi. Kuva ikään kuin huokuu tunnetta jostakin, mistä alitajuntasi ymmärsi ottaa kuvan juuri oikeassa hetkessä siten, että se on myös visuaalisesti miellyttävä.

Tiedä häntä. En nyt yritä tehdä tämän akateemisempaa tutkielmaa katukuvauksen sielunelämästä. Minua paremmatkaan eivät siinä ole onnistuneet. Katukuva haluaa väistää määritelmiä, eikä yllä oleva kiertely ja kaartelu ole sen oikeampi tai väärempi vastaus kuin muutkaan yritelmät kategorioida tätä upeaa taidemuotoa. Sen vain voin sanoa, että se on hauskaa! Pelottavaa ja jännittävää, mutta hauskaa. Kamera käteen ja kokeilemaan!

Saako julkisella paikalla kuvata ihmisiä?

Katukuvausta harrastaessa on kuitenkin hyvä muistaa lait ja asetukset, niin hyvässä kuin pahassa. Suomessa erityisesti kolme sääntöä on hyvää pitää mielessä aina. Tarkempiin kuvaussääntöihinkin kannattaa toki tutustua, mutta näillä pääset ainakin alkuun.

  1. Valokuvaaminen julkisella paikalla on pääsääntöisesti sallittua. Myös esimerkiksi ostoskeskuksissa ja baareissa. Liiketila voi toki kieltää kuvaamisen erikseen, mutta jollei se ole kiellettyä, se on sallittua. Elä kuitenkaan ole tässäkään mulkku. On eri asia ottaa kuvia yleisestä tilasta ja ehkä sumeista, ohikulkevista ihmisistä, kuin tunkea salama vastaantulijan naamalle.
  2. Loukkaavan kuvan julkaisu ei ole sallittua. Vaikka kuvaaminen olisikin sallittua, loukkaavan materiaalin levittäminen ei ole. Kuva kadulle sammuneesta laitapuolenkulkijasta voi olla mielestäsi kaunis, mutta mitä oikein hait julkaistessasi tällaisen kuvan? Hanki viattoman sivullisen sijaan ystäväsi malliksi, ja tehkää sopimus vastaavan kuvan julkaisemisesta.
  3. Alaikäisten suhteen tulee olla erityisen tarkka. Alaikäisen kuvan julkaisu vaatii aina huoltajan suostumuksen.

Valokuvan julkaisu

Voit siis kuitenkin kävellä kadulla ja napsia kuvia kuten turisti. Ei mitään hätää sen suhteen. Kuvaa julkaistessa kuva kannattaa kuitenkin katsastaa sillä mielellä läpi, ettei siinä vain ole mitään, mikä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle. Tällainen loukkaus saattaa muodostua esimerkiksi kuvan julkaisun ympärillä olevan artikkelin muodossa! Vaikka kuva olisi hieno, eikä taatusti sisällä mitään loukkaavaa elementtiä, voi julkaisun otsikko; ”kotikatuni pahimmat juopot” ollakin yllättävästi loukkaava! Viattomankin kuvan julkaisu tällaisessa halventavassa artikkelissa on kiellettyä.

Ja muistathan, että sinä et loppukädessä ole se, joka päättää loukkaako kuvasi kuvatun kunniaa vai ei. On siis parempi kysyä lupa kuvaamiseen ja kuvan julkaisuun. Tällöin voit olla suhteellisen varma, ettei jälkipyykkiä synny, jollet muutoin ryhdy loukkaamaan kuvattua. Tällä tavoin saatat saada myös astetta henkilökohtaisempia hetken kuvia!

Alla vielä satunnaisia katukuviksi laskemiani kuvia. Osa kuvista on otettu sisätiloissa, mutta lasken nämä katukuvakategoriaan sillä kuvauspaikka on ollut julkinen, ja kohteena on ollut entuudestaan tuntematon, mutta kuvauksellinen ihminen, jolta on ollut suorastaan pakko kysyä lupaa kuvaan. Kapakassakin muuten kannattaa rohkeasti avata se sanainen arkku, sillä kuvaussessio saattaa johtaa hyvinkin iloiseen iltaan koko baarin kesken!

Katukuvagalleria

Tykkää, tägää, julista ja juhlista:
error