Aloitan tämänkertaisen blogikirjoituksen ja ajatuksenvirran pahoittelulla päivitysaikatauluista. Borneonreissun ja kesäloman ansiosta blogin päivittäminen ei ole ollut säännöllistä, vaikka kirjoitettavaa olisikin. Tämä ei tule muuttumaan vielä muutamaan viikkoon, sillä tämä kesä vaikuttaa olevan melko kiireistä aikaa. 

Heti pian paluun jälkeen kävin nimittäin korjaamassa ajoittain vihoittelevaa selkääni paikallisella hierojalla, ja sieltähän napsahti samalla mukava harjoittelunakki. Hierojani tarvitsi kehittämälleen vegekebabille myyntipakkauksen kannen, logon, ja oikeastaan kaiken visuaaliseen ilakointiin liittyvän suhteen. Tämä seikkailu ansaitsee aivan oman kirjoituksensa vielä myöhemmin, sillä parin viikon ahkera uurastus tuotti joitain huomionarvoisia pointteja graafisen suunnittelun saralta.

Muita tulevia kirjoitelmia voinet odottaa teemoilla: ”Lenovo Yoga -läppärin häpeämätön ylistys työvälineenä”, ”FFNF:n syyskampanjan ilme ja sen suunnittelu”, sekä ”järjestelmäkameran käyttäminen”. 

Näistä ensimmäinen juontaa juurensa ajalle ennen Borneonmatkaa, kun vaimoni huomasi tarvitsevansa työkoneen mukaan matkalle. Peruspiheinä ihmisinä päätimme yrittää yhdistää tähän tulevaan hankintaan mahdollisimman monta ominaisuutta, jotta koneelle kertyisi työtunteja myös matkan jälkeen.

Edellinen kannettava oli vuosimallia keppi ja keihäs, eikä tätä voinut harkita matkalle useamman kilon elopainonsa vuoksi. Jos muistat, kuljimme pelkillä käsimatkatavaroilla, ja vanha läppärimme olisi kuluttanut yhteisestä painorajasta helposti neljänneksen. Laturin kera hieman enemmän. Laite oli pakollinen hankinta, jotta matkan hinnan lisäksi lompakkoa ei keventäisi tulonmenetys kolmelta viikolta, jotka reissussa vietimme. 

Reissun jälkeen konfiskoin tämän siron ihanuuden omaan käyttööni, ja voi että kun tämä on mainio peli! Käsittämätön kapistus suorastaan! Tarkkasilmäiset lukijat ovatkin saattaneet nähdä vasemman reunan Instagram-feedissä allekirjoittaneen työn touhussa paikallisella laavulla, ”kesätoimistolla”. Aivan kuten nytkin. Alla kuva vielä uudelleen satunnaisemmille kävijöille. 

Kesätoimisto

… Tai hitto! Ympätäänpä tämä kirjoitelma nyt ihan jo tähän samaan tekstiin! Alla seuraa siis minipostaus aiheella: 

Lenovo Yoga -läppärin häpeämätön ylistys työvälineenä

Yllä jo luettelinkin premissit koneen hankinnan tarpeellisuudelle. Halusimme koneelta tosiaan käytettävyyttä mahdollisimman laajalti, vaikka vaimoni tarvitsisi tätä ainoastaan kirjoittamiseen. Siltä osin vanhakin läppäri olisi asiansa ajanut, mutta reissun painoraja tuli tosiaan vastaan. Tuo käytettynä ostettu vuosituhannen alun kapine painoi useamman kilon, ja vaikka se olikin liikuteltava, ei sitä ilokseen koskaan kantanut. Graafiseen työskentelyynkin se oli auttamattomasti vanhentunut, sillä poloinen ei jaksanut enää oikein pyörittää edes Windowsin käyttöjärjestelmää, ”photarista” puhumattakaan.

Lisäksi toivoin laitteelta langattomia liitettävyyksiä, sekä (jos mahdollista) kosketusnäyttöä. Kosketusnäytön taka-ajatus oli, että laite toimisi tarvittaessa piirtopöytänä tarkempaan työskentelyyn. Langattomat liitettävyydet taas toivoin, jotta voisin käyttää uuden Olympuksen wifi-ominaisuutta ja editoida kuvia sulavammin lennossa missä hyvänsä. 

Tein hinta- ja ominaisuusvertailuja joitain viikkoja, kunnes Verkkokauppa.comista löytyi laite, jossa ainakin paperilla nämä kaikki ominaisuudet yhdistyisivät reilusti alle kahden kilogramman pakettiin sopuhinnalla – alle tonnilla. Olikohan myyntihinta 899 euroa, josta vielä ALV-vähennysten myötä hinta laski jonkin verran. Ottaen huomioon, että pelkkä piirtopöytä maksaa paristasadasta muutamaan hunttiin, tämä saattaisi olla juuri se mitä etsittiin. 

Vaihtoehtoina oli Microsoftin Surface -laitteet, mutta hintansa vuoksi ne karsiutuivat lopulta kisasta pois. Toiset, enemmän tabletin kaltaiset aparaatit karsiutuivat pois käyttöjärjestelmän johdosta. Vaikka Android venyy moneen, halusin lopulta Windowsin monipuolisuutta ja aidon tietokoneen tabletin sijasta. Ei siis muuta kuin kone ostoskoriin ja tilaukseen. ”Lenovo Yoga 530, I choose YOU!”

Kun kone vihdoin saapui, oli sen käyttöönotto helppoa ja nopeaa. Esiasennetun Windows 10-käyttöjärjestelmän rekisteröinti omaan käyttöön on jotakuinkin niin yksinkertaista kuin googletiliin kirjautuminen. Enää omien ohjelmistojen asennus, ja sitten reissuun.

Kone oli vaimon käytössä reissun ajan kuten oli tarkoituskin, mutta nyt palattuamme olen tehokäyttänyt värkkiä parin viikon ajan, ja voi ELÄMÄN KEVÄT kun tää on justiin sitä mitä haettiin!   

En lähde nyt tarkemmin luettelemaan kaikkia teknisiä ominaisuuksia, mutta Intelin i7-prosessorit, 8gb vakiomuisti ja 256gb SSD-kovalevy käynnistävät koneen sekunneissa. Speksit myös riittävät Adoben ohjelmistojen yhtäaikaiseen käyttöön mainiosti ilman hämminkiä. Päivittäin olen käyttänyt yhtäaikaisesti Photoshopia, InDesignia ja Illustratoria, joissa jokaisessa on ollut kolmesta kymmeneen työtä auki joka hetki. Kone ei vielä ole yskähtänyt kertaakaan. 

Se mikä tekee Yogasta ylivertaisen kokemuksen, on sen yhdistetty tietokone- ja tablettitila. Koneen näyttö kierähtää 360 astetta (tai jämäkästi mitä tahansa siitä väliltä), jolloin kädessäsi on käytännössä 14″ tabletti. Windows myös tunnistaa, kun kone on tablettitilassa, ja osaa ehdottaa Windowsin oman tablettitilan käyttöönottoa automaattisesti. Sitä ei toki ole pakko ottaa käyttöön, mutta usein se helpottaa työskentelyä. Eli näpäytys ruudulle vain, ja tieska muuttui halutessasi silmänräpäyksessä Windows-tabletiksi. 

Laitteen kosketusnäyttö on tarkka ja nopea, ja voit käyttää tablettia mukana tulevalla kynällä tai kädelläsi. Kynän piirto-ominaisuudet ovat toistaiseksi olleet aivan riittävät, ja muitakin piirtopöytiä käyttäneenä en huomaa eroa paineentunnistuksessa esimerkiksi Wacomien kanssa. Etuna tässä on vielä se, että piirrät suoraan kuvaan – ikään kuin piirtäisit paperille. Piirtopöydän ongelmahan on usein se, että kuva on monitorilla, kun piirtopöytä taas on aina pöydällä. Tällöin kuvan, ”paperin” ja käden luonteva yhteistyö voi olla vaikeaa.

Muutaman minuutin luonnostelusta Yogalla syntyi kenkä <3

Yogalla voit myös ohjelmistosta riippuen kiertää kuvaa ruudulla peukalon ja etusormen avulla, jolloin käsi on aina oikeassa asennossa tarkimman piirtojäljen saamiseksi.  Yogan piirtokokemus on ehdottomasti luontevin tietokonepiirustelun muoto jota olen päässyt kokeilemaan. Paineentunnistuskin tosiaan löytyy, joten valittamisen aihetta en ole vielä löytänyt! 

Laitteen akku kestää mainiosti pitkän työpäivän verran käytössä kuin käytössä, eikä ainakaan vielä ole loppunut kesken luovuuden puuskien. Puhelimeni akku taitaa olla omassa käytössä se pullonkaula, joka määrää työpäivien keston laavulla. Spotifyn viikon soittolista soimaan bluetooth-kaiuttimista, makkarat kärisemään grillille, ja eikun luomaan! Tämä taitaa olla juuri sitä, mitä ammatinvaihdoksellani hain. 😉 

Mutta se läppäristä! Palataan aiheeseen, eli pahoitteluun päivitysaikatauluista. Vielä reiluun kuukauteen ette tule näkemään viikoittaisia päivityksiä, kuten lukuvuoden aikana totuitte. Kirjoitan tätä tekstiä nyt juhannussunnuntaina, ja tiistaina lähden paljon odotetulle viikon kiertoajelulle Vienan Karjalaan. Saanette tästäkin reissusta nähdäksenne kuvia tähänkin blogiin, mutta itse matkakertomus tulee löytymään osoitteesta www.karttakiituri.com.

Karjalanmatkan jälkeen suuntaan samalla bussilla suoraan Helsinkiin, josta matka jatkuu lentoteitse Madridiin. Madridista otan junan pohjoiseen, ja aloitan heinäkuun ensimmäisinä päivinä vuosikymmeniä suunnittelemani kävelyn pitkin Camino de Santiago de Compostelaa. Pyrin kävelemään kolmessa viikossa 350 kilometriä pitkin ikivanhaa pohjoista pyhiinvaellusreittiä Espanjan pohjoisrannikkolla. 

Tämä seikkailu juontaa juurensa nuorena lukemani Paulo Coelhon kirjan ”Pyhiinvaellus” innoituksesta. Tajusin taannoin, että tämä kesä olisi mitä otollisin aika toteuttaa tuo haave. Ja koska tätä on nyt odotettu kohta jo kaksikymmentä vuotta, niin se tulisi tehdä nyt – tai hyväksyä se tosiasia, että haaveilen ennemmin kuin teen. 

… Mutta eikös tästä puhuttukin jo tämän blogin aivan ensimmäisessä postauksessa ja esittelyssä! Nyt on aika tehdä, eikä vain haaveilla. 🙂 Tämäkin matkakertomus tulee löytymään osoitteesta www.karttakiituri.com.

Tykkää, tägää, julista ja juhlista:
error